Tiedän, kutsun sinua virheellisesti toiseksi naiseksi. Et ollut toinen nainen sanan varsinaisessa merkityksessä. Mitä siitä että satuit olemaan ystäväni ja tiesit että erosta huolimatta meillä mieheni kanssa jatkui intiimi suhde. Epäilemättä luulit että suhteemme oli ohi henkisesti, enkä halunnut miestä enää takaisin. Rehellisyyden nimissä minäkin ajattelin asian jossain vaiheessa olevan niin. Arviointikykysi petti silti täydellisesti siinä vaiheessa kun aloit säätämään tuttavasi miehen kanssa.

En ole vihainen, en itse tapahtuneesta. "Ei yksi kerta kesää tee.." ja niin edelleen. Tiedän että olet katkera, loukkaantunut ja pettynyt. Jätit ilmeisesti myös nykyisen aviomiehesi ihastuksesi vuoksi. Osoittaa jälleen huonoa arviointikykyä. Haluat keskustella mieheni kanssa tapahtuneesta. Niin mistä? Jos keskustelu koskee minun mustamaalaamista ja miehen takaisin vonkumista, voit unohtaa asian. Selvitä itse omat ongelmasi.

Me jatkamme suhdettamme. Kiitos sinun, tajusin viimein mikä elämässäni oli tärkeää ja mistä en ollut valmis luopumaan. Enkä ikinä ole. Meidän suhteemme ei olisi tällä tasolla ilman sinua. Siitä olen kiitollinen. Mutta muuten - katoa elämästämme. En halua nähdä tai kuulla sinusta enää ikinä. Mieheni on valintansa tehnyt. Elä sen kanssa.

Mekin elämme. Yhdessä ja onnellisina. Heräten jouluaattoaamuna sylikkäin lasten ääniin. Rakastaen. Toivottavasti alamäessä tästä lähin, luoja tietää että ylämäkeä on on matkalla ollut.